Rakkaus tuo muassaan kaikenlaista ihanaa, kuten kansanmusiikkia. Ehdin elää kolme vuosikymmentä tietämättä mitä olin menettänyt, mutta heti neljännen alkuun vaimokseni hieman myöhemmin päätynyt ihminen löi minua hellästi Kaustisella korville. Mainion musiikin lisäksi tutustuin myös samanmoisiin ihmisiin, joiden luovuuden tallenteille olen saanut suunnitella suojakuoria.

Kiharakolmio on vuonna 1996 perustettu ”superbändi”, jonka kolmen* levyn kannet minulla on ollut ilo ja kunnia suunnitella. Kädet ovat aina olleet vapaat, eväänä vain toive poiketa perinteisestä linjasta. Reilusti. Kantavaksi teemaksi kehittyi ensimmäisen (nimeltään K3) jälkeen graafinen kuvio, jossa yhdistyvät K-kirjain ja numero 3. Kolmannen levyn (Perso, 2009) kohdalla päätin turvautua 3D-mallinnukseen. Lopputulos on visuaalista tajunnanvirtaa.

*Kiharakolmio juhlisti 20-vuotista soitantaansa julkaisemalla neljännen – Etno-Emma-ehdokkaaksikin valitun – levynsä kesällä 2016. Pojat ovat ikääntyessään komistuneet siinä määrin, että heidät tohti nyt laittaa koristamaan Jupilee-albumin kantta, jonka innoittajan joku jo tovin elämästä nautiskellut keksiikin (Palefacekin kuulemma diggaili). Kansanpunkkia! Kävin kuvaamassa miehet ja soittimet Sydänmaalla äänityssession aikana.

Haka on viiden nuoren muusikon muodostama eteläpohjalainen pelimanniyhtye, jonka esitysten raikkaudesta ja voimasta on helppo yllättyä aina uudelleen; nuorten itsenäinen ote ja aktiivinen osanotto korostavat vahvaa läsnäoloa.”

Suomalaiset kansanmusiikkiyhtyeet ovat harvemmin kiinteitä kokoonpanoja, ei vähiten taloudellisista syistä. Trepaanit on yksi monista yhtyeistä, joka materialisoituu, kun sen jäsenet – kaikki omillaan ansioituneita pitkän linjan tekijöitä (Antti Paalanen ja Eero Turkka ovat myös Etno-Emma-voittajia) – haluavat sen niin tekevän. Sain tehtäväkseni luoda Trepaanien toisen levyn fyysiset osat ja promomateriaalia.

Alkuun kannattaa ehkä googlettaa trepanaatio, jotta saa kiinni yhtyeen hirtehisestä luonteesta. Levyn nimi, TREPANATION, viittaa itse toimenpiteeseen, mutta myös visioon totalitaarisesta valtiosta, jossa Trepaanit hallitsevat kansalaisia suoralla yhteydellä näiden aivoihin. Kansanmusiikkia kalloon, 24/7.

Siitä se sitten lähti. Kävin kuvaamassa eduskuntatalon iltahämärässä ja sommittelin kannen veljeni maalattavaksi. Siinä totalitarismia vastustava nuori on maalannut levyn nimen valtaapitävät kansasta eristävään muuriin, isoveljen (Eero Turkka) valvovien silmien alla. Ja sisäsivulla jo pakenee peltojen poikki synkän taivaan saattelemaa kohtaloaan… Onko hän sankari vai typerys, tulkinta saa jäädä katsojalle – ja kuuntelijalle, levyn sisältö on ensiluokkaista nykykansanmusiikkia.

Trepaanien konsertit ovat harvinaisuuksia. Promokuvan lisäksi kuvasin yhden keikan Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla kesällä 2009.

Joskus tulee käytettyä runsaasti aikaa asioihin, jotka eivät tuota muuta kuin ripauksen iloa. Odottaessamme esikoistamme sain päähäni koostaa ystävälle cd-levyllisen ”odotusmusiikkia” ja suunnittelin sille kannet ultrakuvista. Ei ne kummoiset olleet. Mutta toisen lapsen tullen otin tehtävän hieman vakavammin ja kävin kuvaamassa ystäväni kotitalon – filmille, ja vieläpä mittaetsinkameralla, kuten Alppilassa kenties on aiheellista. Keksin myös kappaleiden nimet, piposta vetäisten. Omasta mielestäni kokonaisuus olisi ihan oikean levyn arvoinen. Kukas tekis..?